Näytetään tekstit, joissa on tunniste art. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste art. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. lokakuuta 2012
perjantai 3. helmikuuta 2012
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
maanantai 26. joulukuuta 2011
Another year over
I can't believe that Christmas came and went already! And I'm a year older again, since I celebrated my birthdayt on the 10th of December. I have so much to do! I want to draw and play music and read books and meet new people... And yes, I say this every year. We all promise that this year is going to be better than the last one. And sometimes it turns out to be so. And sometimes not. You can never tell, you just have to live every moment like it's your last and try to have fun while you still can. Merry christmas and a happy new year everyone!
xxx
Evan
En voi uskoa että joulu tuli ja meni jo! Ja minäkin olen taas vuoden vanhempi, elikkä vietin tuossa 10. päivä synttäreitä. Olisi niin paljon tekemistä! Haluan piirtää ja tehdä musiikkia ja lukea kirjoja ja tavata uusia ihmisiä... Ja kyllä, sanon näin joka vuosi. Joka vuosi lupaamme että uudesta vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Ja joskus siitä tulkeekin. Kun taas joskus ei. Koskaan ei voi tietää, täytyy vain elää jokainen hetki kuin se olisi viimeisesi ja yrittää nauttia elämästä kun vielä voi. Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta kaikille!
xxx
Evan
Here are some pictures again. And the traditional christmas Tardis!
xxx
Evan
En voi uskoa että joulu tuli ja meni jo! Ja minäkin olen taas vuoden vanhempi, elikkä vietin tuossa 10. päivä synttäreitä. Olisi niin paljon tekemistä! Haluan piirtää ja tehdä musiikkia ja lukea kirjoja ja tavata uusia ihmisiä... Ja kyllä, sanon näin joka vuosi. Joka vuosi lupaamme että uudesta vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Ja joskus siitä tulkeekin. Kun taas joskus ei. Koskaan ei voi tietää, täytyy vain elää jokainen hetki kuin se olisi viimeisesi ja yrittää nauttia elämästä kun vielä voi. Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta kaikille!
xxx
Evan
lauantai 3. joulukuuta 2011
Listening to Billie Holiday
Lately I've been drawing lots of blue stuff, I don't know why... I've also developed my style into new directions.
I haven't written that many melodies but I have tons of unused lyrics just waiting for the inspiration to strike.
I really want to record one particular song I wrote last year, that is really of current interest... I'll have to look into it. This summer I had a recording session with a producer who really liked my voice. We recorded about 10 of my songs in a day, and I still have to hear from him, as he has yet to master them. I hope he'll send them to me during the year 2011...
It's funny, sometimes I'm convinced that I might actually be okay, that my song are actually pretty good and I can write, I'll be able to earn a living this way... But then most of the time I'm in total despair, because I know I'll never be anything. I remember when I was younger and talked to someone about wanting to become a musician, but being afraid that no one will ever like me. They said: "Just think about for example Muse and Britney Spears. They're completely different but they still have people who listen to them" And I said that I didn't want to be Muse or Britney Spears, I wanted to be The Beatles, Mozart, Freddie Mercury.
At least I've somehow overcome my legend-complex and just try to do things in this short life that make me happy and that I'm passionate about. And I try to be good towards other people and even myself, even if it's sometimes hard.
The thing is I have to do this, I have to write and I have to sing and I cannot possibly imagine doing anything else, I don't want to do anything else. I have to sing. Or else I'll die. And this sounds overdramatic and childish but I know it's true. If I can't tour and sing and do art I'll wither away and die. I cannot possibly adapt to another kind of life. School bores me, life bores me. But still I know I'll have to finish my education, it's important. I know this sounds like stupid Teen Angst, but I swear it's not really angst, it's a thought that gives me strenght. I hope everyone who reads this have found or will find the path that they want to take in life and do what they want and what they've dreamed.
Peace & Love
- Evan
Viime aikoina olen kehittänyt piirrustyyliäni uuteen suuntaan. Olen myös piirtänyt aika paljon sinisiä juttuja.
Olen säveltänyt aika vähän mutta kirjoittanut sitäkin enemmän, minulla on hirveästi käyttämättömiä sanoituksia jotka vain odottavat inspiraatiota jolloin yhdistäisin ne melodiaan. Minulla on yksi biisi viimevuodelta jonka haluaisin todella äänittää, sillä se on aika ajankohtainen tänä vuonna. Täytyy katsoa koska on aikaa.
Syyslomalla minulla oli pieni äänityssessio erään tuottajan kanssa joka tykkäsi äänestäni. Nauhoitimme about 10 biisiä yhden päivän aikana. En ole vielä kuullut hänestä, hänen pitää vielä masteroida ja vähän säätää soundien kanssa. Toivon vain että saisin ne biisit takaisin vielä tänä vuonna...
Se on outoa, joskus olen ihan vakuuttunut siitä että olenkin ihan ok, biisini ovat ihan hyviä ja osaan kirjoittaa, tienaan vielä elantoni tällä keinolla and all that shit... Mutta suurimman osana ajasta olen ihan epätoivoissani koska tiedän etten koskaan tule olemaan yhtään mitään. Muistan kun olin nuorempi ja puhuin jollekin siitä että haluaisin olla muusikko, mutta pelkäsin ettei kukaan pitäisi minusta kuitenkaan. Tämä henkilö sanoi: "Mietipä vaikka Musea ja Britney Spearsia. Ne ovat ihan erilaisia, mutta molemmilla on oma kuulijakuntansa" johon minä nuorena ja epätoivoisena vastasin etten halua olla Muse tai Britney Spears vaan The Beatles, Mozart, Freddie Mercury...
Ainakin olen nykyään jotenkin päässyt tämän legenda-kompleksin yli ja yritän vain tämän lyhyen elämän aikana tehdä asioita jotka tekevät minut onnelliseksi ja joita rakastan. Yritän kohdella muita ihmisiä hyvin, ja samoin itseäni, vaikka se onkin välillä vaikeaa.
Juttu on nyt vain se että minun on pakko tehdä tätä, minun täytyy kirjoittaa ja laulaa enkä voi mitenkään kuvitella toisenlaista elämää, en tahdo kuvitella toisenlaista elämää. Minun täytyy laulaa! Jos en voi laulaa, kuolen. Tai niin minusta joskus tuntuu. Koulu kyllästyttää minua, elämä kyllästyttää minua. Mutta tiedän että minun on käytävä koulu loppuun, se on järkevää. Tämä kaikki kuulostaa typerältä Teini Angstilta (isoilla kirjaimilla ja erikseen) mutta ei tämä oikeastaan edes ole masentavaa, vaan antaa minulle voimaa. Toivon että kaikki lukijani löytävät tai ovat löytäneet oman tiensä elämässä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Eläkää! Tehkää sitä mitä haluatte!
xxx
- Evan
I haven't written that many melodies but I have tons of unused lyrics just waiting for the inspiration to strike.
I really want to record one particular song I wrote last year, that is really of current interest... I'll have to look into it. This summer I had a recording session with a producer who really liked my voice. We recorded about 10 of my songs in a day, and I still have to hear from him, as he has yet to master them. I hope he'll send them to me during the year 2011...
It's funny, sometimes I'm convinced that I might actually be okay, that my song are actually pretty good and I can write, I'll be able to earn a living this way... But then most of the time I'm in total despair, because I know I'll never be anything. I remember when I was younger and talked to someone about wanting to become a musician, but being afraid that no one will ever like me. They said: "Just think about for example Muse and Britney Spears. They're completely different but they still have people who listen to them" And I said that I didn't want to be Muse or Britney Spears, I wanted to be The Beatles, Mozart, Freddie Mercury.
At least I've somehow overcome my legend-complex and just try to do things in this short life that make me happy and that I'm passionate about. And I try to be good towards other people and even myself, even if it's sometimes hard.
The thing is I have to do this, I have to write and I have to sing and I cannot possibly imagine doing anything else, I don't want to do anything else. I have to sing. Or else I'll die. And this sounds overdramatic and childish but I know it's true. If I can't tour and sing and do art I'll wither away and die. I cannot possibly adapt to another kind of life. School bores me, life bores me. But still I know I'll have to finish my education, it's important. I know this sounds like stupid Teen Angst, but I swear it's not really angst, it's a thought that gives me strenght. I hope everyone who reads this have found or will find the path that they want to take in life and do what they want and what they've dreamed.
Peace & Love
- Evan
Viime aikoina olen kehittänyt piirrustyyliäni uuteen suuntaan. Olen myös piirtänyt aika paljon sinisiä juttuja.
Olen säveltänyt aika vähän mutta kirjoittanut sitäkin enemmän, minulla on hirveästi käyttämättömiä sanoituksia jotka vain odottavat inspiraatiota jolloin yhdistäisin ne melodiaan. Minulla on yksi biisi viimevuodelta jonka haluaisin todella äänittää, sillä se on aika ajankohtainen tänä vuonna. Täytyy katsoa koska on aikaa.
Syyslomalla minulla oli pieni äänityssessio erään tuottajan kanssa joka tykkäsi äänestäni. Nauhoitimme about 10 biisiä yhden päivän aikana. En ole vielä kuullut hänestä, hänen pitää vielä masteroida ja vähän säätää soundien kanssa. Toivon vain että saisin ne biisit takaisin vielä tänä vuonna...
Se on outoa, joskus olen ihan vakuuttunut siitä että olenkin ihan ok, biisini ovat ihan hyviä ja osaan kirjoittaa, tienaan vielä elantoni tällä keinolla and all that shit... Mutta suurimman osana ajasta olen ihan epätoivoissani koska tiedän etten koskaan tule olemaan yhtään mitään. Muistan kun olin nuorempi ja puhuin jollekin siitä että haluaisin olla muusikko, mutta pelkäsin ettei kukaan pitäisi minusta kuitenkaan. Tämä henkilö sanoi: "Mietipä vaikka Musea ja Britney Spearsia. Ne ovat ihan erilaisia, mutta molemmilla on oma kuulijakuntansa" johon minä nuorena ja epätoivoisena vastasin etten halua olla Muse tai Britney Spears vaan The Beatles, Mozart, Freddie Mercury...
Ainakin olen nykyään jotenkin päässyt tämän legenda-kompleksin yli ja yritän vain tämän lyhyen elämän aikana tehdä asioita jotka tekevät minut onnelliseksi ja joita rakastan. Yritän kohdella muita ihmisiä hyvin, ja samoin itseäni, vaikka se onkin välillä vaikeaa.
Juttu on nyt vain se että minun on pakko tehdä tätä, minun täytyy kirjoittaa ja laulaa enkä voi mitenkään kuvitella toisenlaista elämää, en tahdo kuvitella toisenlaista elämää. Minun täytyy laulaa! Jos en voi laulaa, kuolen. Tai niin minusta joskus tuntuu. Koulu kyllästyttää minua, elämä kyllästyttää minua. Mutta tiedän että minun on käytävä koulu loppuun, se on järkevää. Tämä kaikki kuulostaa typerältä Teini Angstilta (isoilla kirjaimilla ja erikseen) mutta ei tämä oikeastaan edes ole masentavaa, vaan antaa minulle voimaa. Toivon että kaikki lukijani löytävät tai ovat löytäneet oman tiensä elämässä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Eläkää! Tehkää sitä mitä haluatte!
xxx
- Evan
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
torstai 16. kesäkuuta 2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)